Islanninlammaskoira
(Íslenskur fjárhundur)
FCI:n numero: 289
Hyväksytty: FCI 29.11.2000 / SKL-FKK 2.3.2002
ALKUPERÄMAA: Islanti
ALKUPERÄINEN ROTUMÄÄRITELMÄ
JULKAISTU: 24.6.1987
KÄYTTÖ: paimenkoira
FCI:N LUOKITTELU: Ryhmä
5
Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit
osa 3
Pohjoismaiset vahti- ja
paimenkoirat
Lyhyt historiaosuus:
Islanninlammaskoira on Islannin ainoa kansallinen koirarotu. Ensimmäiset maahan
muuttaneet viikingit toivat sen esi-isät mukanaan Islantiin (874 - 930 jKr.).
Islanninlammaskoira ja sen työskentelytapa soveltuvat paikalliseen maastoon, maatalouteen
ja islantilaisten vuosisatoja jatkuneeseen kovaan selviytymistaisteluun. Koira on
korvaamaton apu eläinten kokoamisessa maatiloilla. Sen suosio on lisääntynyt viime
vuosikymmeninä, ja vaikka kanta on yhä edelleen lukumääräisesti hyvin pieni, se ei
ole enää vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Yleisvaikutelma:
Pohjoismainen, hieman keskikokoa pienempi paimenpystykorva, jolla on pystyt korvat ja
kiertynyt häntä. Sivulta katsottuna suorakaiteen muotoinen; rungon pituus olkanivelestä
istuinluun kärkeen on säkäkorkeutta suurempi. Rinnan syvyys on sama kuin eturaajan
pituus. Ilme on ystävällinen, älykäs ja iloinen. Itsevarma ja eloisa käyttäytyminen
on rodulle tyypillistä. Rodulla esiintyy kahdentyyppistä karvapeitettä, pitkää ja
lyhyttä; molemmat ovat paksuja ja erittäin säänkestäviä. Sukupuolten välinen ero on
selvä.
Käyttäytyminen / Luonne:
Kestävä ja ketterä paimenkoira, joka työskentelee haukkuen. Erittäin hyödyllinen
paimennettaessa tai ajettaessa karjaa laitumilla, vuorilla tai etsittäessä kadonneita
lampaita. Luonteeltaan erittäin valpas ja ottaa vieraat aina innokkaasti vastaan olematta
aggressiivinen. Metsästysvietti ei ole voimakas. Iloinen, ystävällinen, utelias,
leikkisä ja peloton.
Pää: Vahva ja
kuiva. Kallo on hieman kuono-osaa pitempi. Ylhäältä tai sivusta katsottuna
kolmiomainen.
Kallo-osa: Hieman
holvautunut.
Otsapenger: Selvästi
erottuva, ei kuitenkaan jyrkkä eikä korkea.
Kirsu: Musta;
suklaanruskeilla ja joillakin kermanvärisillä yksilöillä tummanruskea.
Kuono-osa: Täyteläinen;
kuononselkä on suora. Kuono on hieman kalloa lyhyempi ja kapenee tasaisesti kohti kirsua
muodostaen ylhäältä ja sivusta katsottuna tylpän kolmion.
Huulet: Mustat ja tiiviit,
suklaanruskeilla ja joillakin kermanvärisillä yksilöillä tummanruskeat.
Hampaat / Purenta: Leikkaava
purenta. Täydellinen hampaisto.
Posket: Litteät.
Silmät: Keskikokoiset,
mantelinmuotoiset ja tummanruskeat, suklaanruskeilla ja joillakin kermanvärisillä
yksilöillä hieman vaaleammat. Silmäluomet ovat mustat, suklaanruskeilla ja joillakin
kermanvärisillä yksilöillä tummanruskeat.
Korvat: Pystyt,
keskikokoiset, kolmiomaiset, tukevareunaiset ja hieman kärjestään pyöristyneet.
Erittäin liikkuvaiset, reagoivat herkästi ääniin ja kuvastavat koiran mielialaa.
Kaula: Kohtalaisen
pitkä ja lihaksikas; ei löysää nahkaa. Hieman kaareva ja korkea-asentoinen.
Runko: Suorakaiteen
muotoinen ja vahva. Pituus on oikeassa suhteessa korkeuteen ja tasapainossa
yleisvaikutelman kanssa.
Selkä: Suora, lihaksikas ja
vahva.
Lanne: Leveä ja lihaksikas.
Lantio: Kohtalaisen lyhyt ja
leveä, hieman viisto ja lihaksikas.
Rintakehä: Pitkä ja syvä,
kyljet ovat selvästi kaarevat.
Alalinja ja vatsa:
Vatsaviiva on vain hieman ylösvetäytynyt.
Häntä: Ylös
kiinnittynyt, kiertyy selän päälle koskettaen sitä.
Raajat
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Eturaajat
ovat edestä katsottuna suorat, yhdensuuntaiset ja vahvat. Kulmaukset ovat normaalit.
Lavat: Viistot ja
lihaksikkaat.
Kannukset: Voivat olla
kaksoiskannukset.
Käpälät: Hieman soikeat;
varpaat ovat selvästi kaareutuneet ja tiiviisti yhdessä. Päkiät ovat hyvin
kehittyneet.
Takaraajat
Yleisvaikutelma: Takaraajat
ovat takaa katsottuna suorat, yhdensuuntaiset ja vahvat. Kulmaukset ovat normaalit.
Reidet: Leveät ja
lihaksikkaat.
Kannukset: Hyvin kehittyneet
kaksoiskannukset ovat toivottavat.
Käpälät: Kuten
etukäpälät.
Liikkeet: Kuvastavat
notkeutta ja kestävyyttä; askelissa on hyvä työntö ja ne ovat vaivattomasti
maatavoittavat.
Karvapeite: Kaksinkertainen,
tiheä ja erittäin säänkestävä.
Karva: Kaksi muunnosta:
Lyhytkarvainen: Peitinkarva
on keskipitkää ja melko karheaa, aluskarva tiheää ja pehmeää. Karva on lyhyempää
kuonossa, päälaella, korvissa ja raajojen etuosassa, pitempää kaulassa, rinnassa ja
reisien takaosassa. Häntä on tuuheakarvainen, karvan pituus on suhteessa muuhun
karvapeitteeseen.
Pitkäkarvainen: Peitinkarva
on pitempää kuin edellä ja melko karheaa, aluskarva tiheää ja pehmeää. Karva on
lyhyempää kuonossa, päälaella, korvissa ja raajojen etupuolella, pitempää korvien
takana, kaulassa, rinnassa, eturaajojen ja reisien takaosassa. Häntä on hyvin
tuuheakarvainen, karvan pituus on suhteessa muuhun karvapeitteeseen.
Väri: Useita värejä
sallitaan, mutta päävärin tulisi aina olla vallitseva. Päävärejä ovat: erisävyiset
ruskeat (tan), kermanvärisestä punertavanruskeaan; suklaanruskea, harmaa tai musta.
Vallitsevan värin lisäksi on aina
valkoista. Yleisimmät, usein epäsäännölliset, valkoiset merkit ovat piirto tai
osittain valkoinen pään etuosa, kaulus, rinta, eripituiset sukat ja hännänkärki.
Rungon alaosassa leuan alta hännän kärkeen on usein vaaleampaa sävyä. Parkinruskeilla
tai harmailla koirilla on usein musta maski, mustat karvankärjet peitinkarvassa ja jopa
satunnaisia mustia karvoja. Mustilla (kolmivärisillä) koirilla on musta karvapeite,
yllämainitut valkoiset merkit ja perinteiset, ruskeaa sävyä olevat tan-väriset merkit
poskissa, silmien yläpuolella (kulmakarvoissa) ja raajoissa. Yllämainitun väriset
läiskät valkoisella pohjalla (laikullinen) on hyväksytty väri. Valkoisen värin ei
tulisi olla täysin vallitseva.
Koko
Säkäkorkeus: Ihanne
säkäkorkeus uroksilla 46 cm ja nartuilla 42 cm.
Virheet: Kaikki
poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen
vakavuuteen.
Yksivärinen musta mantteli tai
satula eri ruskean (tan) sävyisillä yksilöillä.
Vakavat virheet:
Kannusten puuttuminen; keltaiset tai pyöreät, ulkonevat silmät.
Hylkäävät Virheet:
Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet.
HUOM. Uroksilla tulee olla
kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.