Jalostustoimikunta käsittelee kasvattajien kirjalliset urostiedustelupyynnöt. Jalostustoimikunta ei suosittele yhdistelmiä, vaan antaa nartunomistajalle uroslistan. Urostiedustelussa tulee kuitenkin olla vähintään yksi oma ehdotus. Kirjallisessa vastauksessaan jalostustoimikunta kertoo suunnitellun yhdistelmän toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä siihen mahdollisesti sisältyvistä riskeistä. Kasvattajalla itsellään on valinnan vapaus sekä täysi vastuu tekemistään ratkaisuista.

Uroslista sisältää:
- yhdistelmien sukusiitosprosentit laskettuna Breeders Helper ohjelman 5 sukupolvella, halutessa voi pyytää useamman sukupolven prosentin tämän tiedon rinnalle
- sukutauluihin merkityt tunnetut sairauksien tai vikojen kantajat, kahden ensimmäisen polven osalta myös tiedossa olevat viralliset terveystutkimus- ja luonnetestitulokset sekä muut perinnöllisiksi katsotut tai niihin viittaavat sairaudet ja viat jälkeläisten osalta
- muut mahdolliset jalostustoimikunnan tiedossa olevat seikat, jotka voivat vaikuttaa suunnitellun yhdistelmän käyttämiseen.

Urostiedustelu:
- tulee toimittaa kirjallisena viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen suunniteltua astutusajankohtaa yhdistyksen lomakkeella
- siinä tulee olla kasvattajan oma urosehdotus (1 kpl) perusteluineen
- kasvattajan tulee mainita, jos hän haluaa vain laskettaa suunniteltujen yhdistelmien sukusiitoskertoimet

Kasvattajan vastuu

Kasvattajan tulee toimia hyvän kenneltavan mukaisesti. Kasvattaja on yksin vastuussa kasvattamistaan pennuista. Kasvattajan tulee valita nartulleen suositukset täyttäviä uroksia. Kasvattajan on oltava rehellinen omassa kasvatustyössään ja hänen on kunnioitettava myös toisten kasvattajien työtä. Kasvattajan tulee käyttää jalostukseen vain sellaista narttua, joka täyttää jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset ja poistaa narttu jalostuksesta, jos sen todetaan periyttävän merkittävästi jotain sairautta tai virhettä. Kasvattaja tulee välttää matadori-jalostusta käyttämällä mahdollisimman monia erilinjaisia koiria jalostukseen.

Kasvattajan työ on suunnitelmallista, niin että hän kasvatustyöllään edesauttaa koirakannan pysymistä terveenä sekä populaation säilymistä laajana. Kasvattajan tulee seurata pentujen kehitystä ja tarvittaessa neuvoa ja opastaa omistajia heidän ongelmissaan.

Suositellaan, että kasvattaja allekirjoittaa Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja että hän käyttää kaikissa sopimuksissa Suomen Kennelliiton lomakkeita.

Kasvattaja luovuttaa pennunomistajalle rekisteritodistuksen, kirjalliset rodun hoito-ohjeet, kirjalliset ruokintaohjeet sekä tietoa rodun perinnöllisistä sairauksista. Pennunostajaa tiedotetaan perinnöllisten sairauksien merkityksestä ja kyseisen pennun todennäköisyydestä sairastua sekä sairastumisen aiheuttamista toimenpiteistä ja niistä aiheutuvista mahdollisista kustannuksista. Kauppakirjaan merkitään kasvattajan tiedossa olevat mahdolliset terveydelliset riskit. Kasvattajan oletetaan olevan myös Suomen Kennelliiton jäsen.

Uroksen omistajan vastuu

Uroksen omistajan ei tulisi antaa urostaan huonokuntoiselle tai epätyypilliselle nartulle. Ylipäätänsä uroksen omistajalla on aina päätösvalta uroksensa käytöstä. Hänen tulee varmistaa, että astutettava narttu täyttää jalostusyksilön vähimmäissuositukset.

Uros tulee poistaa jalostuksesta, mikäli sen todetaan merkittävästi periyttävän jotakin virhettä tai sairautta.

Uroksen vuosittaisen pentumäärän ei tule ylittää 10 %:a rodun koirakannasta. Rodun koirakanta lasketaan vuosittaisen kokonaisrekisteröintimäärän summana viimeisten 10 vuoden ajalta.

Jalostustoimikunnan kokoonpano

Jalostustoimikunnan nimeää yhdistyksen hallitus.

Jalostustoimikuntaan kuuluu 3-5 jäsentä. Kausi kestää 3 vuotta. Jäsenistä vähintään yhden olisi toivottavaa olla ei kasvattava rodunharrastaja. Erovuorot arvotaan ensimmäisellä kerralla ja jäsenistä on yksi kerrallaan erovuorossa. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita myös uudelleen jalostustoimikuntaan. Jos jalostustoimikunnan jäsen eroaa/erotetaan kesken kauden, nimittää yhdistyksen hallitus mahdollisimman nopeasti hänelle seuraajan. Toimikunta voi pyytää avukseen asiantuntijajäseniä tarpeen mukaan, esimerkiksi jalostusohjesäännön uudistamistyöhön.

Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja hoitaa jalostustoimikunnan tiedotuksen (mm. uroskyselyiden vastaukset). Jalostustoimikunta pitää kokouksia tarvittaessa ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Asiantuntijajäsenillä on vain neuvoa antava toimenkuva, he eivät osallistu varsinaisiin päätöksiin. Kokousten äänestystilanteessa äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Jalostustoimikunnan jäsenet

Jalostustoimikunnan jäseneltä edellytetään, että hän on Suomen kennelliiton ja Islanninkoirat-Islandshundarna ry:n jäsen. Jäsenen tulee olla ollut vähintään viisi (5) vuotta Islanninkoirat – Islandshundarna ry:n jäsenenä. Hän tuntee rodun hyvin, samoin kuin Suomen kannan rodusta ja omaa riittävät tiedot perinnöllisyydestä. Jäsenen tulee olla yhteistyökykyinen ja nauttia yhdistyksen jäsenistön luottamusta. Hänen tulee omassa toiminnassaan pyrkiä noudattamaan jalostuksen tavoiteohjelmaa. Jäsenen tulee olla diplomaattinen ja omata tarpeellista objektiivisuutta.

Islanninkoirat ry pyrkii kouluttamaan jalostustoimikunnan jäsenet mahdollisuuksien mukaan jalostusneuvojien kursseilla.